Kategoria: Vaurastumisen työkalut

Oletko huomannut sisälläsi äänen, joka puhuu sinulle? Äänen, joka juuri nyt saattaa sanoa: ”Ei minun sisälläni ole mitään ääntä!” Tästä äänestä puhumme nyt. Tämän sisäisen höpöttäjän hallinnointi on yksi menestymisen kannalta tärkeimmistä asioista. Kiinnitä huomiota, millaisella sävyllä itsellesi puhut. Kannustaako tuo ääni eteenpäin, vai koettaako se kaikin keinoin torpata etenemistä?

Tämän sisäisen höpöttäjän asettama suurin haaste meidän menestymisemme kannalta on se, että se tuntee meidät niin hyvin. Se tietää ihan tarkalleen, mistä narusta pitää vetää epäonnistuaksemme. Tämä höpöttäjä esimerkiksi osaa kertoa, milloin väsyttää tai on nälkä, ennen kuin itse ajattelemmekaan asiaa. Kun on tulossa vieraita ja haluat kokeilla uutta reseptiä, sisäinen höpöttäjä kertoo, että ei taida onnistua tuo kakku ensi yrittämällä.

Meidän sisäinen höpöttäjämme hannaa monesti vastaan etenemisellemme. Mikäli haluat menestyä tai saada jotenkin toisenlaisia tuloksia kuin tähän asti, pitää todennäköisesti tehdä jotain muuta kuin tähän asti on tullut tehtyä.

Joudumme menemään niin sanotulle epämukavuusalueelle. Mukavuusalueella ei tapahdu juuri mitään kehitystä. Kun olemme epämukavuusalueella, pelko alkaa todella helposti ohjata meidän toimintaamme. Pelko on tunne siinä missä kaikki muutkin tunteet. Voisi ajatella, että menestyneet ihmiset eivät pelkää lainkaan. He erottuvat monesti siinä, että he toimivat pelosta huolimatta. Menestyneet osaavat jollain tavalla hallita pelkoansa. Joudumme siis tekemään jotain sellaista, jota tähän asti ei ole vielä tehty. Joudumme menemään tuolle epämukavuusalueelle – pelkoa kohti.

Kävelemäänkin olemme oppineet siten, että parinsadan kaatumisen jälkeen homma on alkanut luonnistua. Välillä tuli kopsautettua pää aika kipeästikin. Menestymisessä on sama logiikka. Minkään uuden tekeminen harvoin onnistuu spektaakkelimaisesti ensimmäisellä kerralla.

On turhaa ajatella, että virheitä ei saa tulla. Kyllä saa. Virheitä pitää tehdä! Virheitä kuuluu tehdä! Samaa virhettä ei tietenkään kannata tehdä kovin monta kertaa itse peräkkäin. Tekemistään pitäisi korjata virheiden mukaan. Virheet ovat oikeastaan palautetta meille.

Palaute on usein sellaista, että emme osanneet tehdä jotain asiaa oikein, joten nyt meidän pitää muuttaa tekemistämme ja kehittyä paremmaksi. Liian monet ajattelevat: ”Oho, tuli virhe. En tee enää toista kertaa ikinä.” Jos ei koskaan tee enää toista kertaa, on tavoitteiden saavuttaminen huomattavasti hankalampaa.

Sisäiseen höpöttäjään kannattaa kiinnittää huomiota. Sitä kannattaa hallinnoida esimerkiksi kuuntelemalla, millaisia juttuja se sinulle kertoo. Tuo sisäinen höpöttäjä kertoo tai antaa palautetta siitä, millainen ohjelma meillä alitajunnassamme on.

Uskomuksemme joko aiheuttavat tekemistä tai estävät tekemistä. Kun joutuu valintatilanteeseen, kannattaa olla hyvinkin herkkänä siihen, millaisia viestejä ohjelmasta nousee pintaan. Mennään rohkeasti pelkoa kohti ja tehdään jotain uutta ja erilaista. Tätä ohjelman hallinnointia voisi haastaa vaikka siten, että seuraavana aamuna, kun pukeudut, laita housunlahkeeseen ensin toinen jalka, kuin olet yleensä tottunut laittamaan.

Voi olla, että sisäinen höpöttäjä herää oikeinkin äkkiä kyselemään, että mitäs täällä nyt on meneillään. Näitä hyvin pieniä juttuja kannattaa kokeilla sisäisen höpöttäjän viestien kuulemiseen ja hallinnointiin. Mitä jos tuon äänen saisikin kannustamaan tekemistä ainaisen valituksen sijaan?

Lue lisää:

Vaurastumisen työkalut osa 8: Millaisia lainoja sinulla on?

Vaurastumisen työkalut osa 9: Lainojen vyörytys

Vaurastumisen työkalut osa 10: Millä ohjelmointi muutetaan?

Tässä vaiheessa huomautan, että luettuasi tätä blogia sinulla ei ole automaattisesti uusia uskomuksia päässäsi. Sinulla on työkaluja, joilla voit itse arjessa muuttaa omia uskomuksiasi tai ohjelmointiasi. Itämisaika muutoksille on 30–90 päivää.

Uskomukset ja ohjelmointi muutetaan samalla tavalla, kuin ne ovat nytkin muotoutuneet. Joku on höpöttänyt tarpeeksi monta kertaa jotain asiaa. Todennäköisesti toistoa on tehty kymmenien vuosien ajan riittävän monta kertaa. Tällöin asia on ruvennut tuntumaan siltä, että se on totta.

Alitajunta onneksi ei tunne aikaa. Siksi itselleen voi höpöttää jotain uutta, parempaa uskomusta – juurikin sen 30–90 päivää putkeen. Yksi keino on sellainen, että mikäli on jäänyt töistä vanhoja käyntikortteja jäljelle, kirjoittaa korttien taakse parempia uskomuksia. Kortteja voi lukea läpi vaikka aamukävelyllä.

Esimerkkejä rahaan liittyvistä uskomuksista:

• ”Raha tulee minulle helposti.”
• ”Ansaitseminen on minulle helppoa.”
• ”Rahaa tulee ovista ja ikkunoista.”
• ”Hyviä mahdollisuuksia tarjoutuu minulle päivittäin.”
• ”Minä olen hyvä manageroimaan omaa talouttani.” 

Sisäinen höpöttäjä saattaa pistää aika kovaa vastaan. Mutta mikäli on oikein pokkaa, kannattaa mennä syvemmälle epämukavuusalueelle ja hokea lauseita aamulla ääneen itselleen peilin edessä. Lue vaikka niistä lapuista! Katso itseäsi peilistä silmiin ja hoe lauseita ääneen. Mikäli tämä tuntuu epämukavalta, nouse penkille ja julista lauseita sieltä. Seuraavana aamuna on paljon helpompaa peilin edessä. Mikäli tämänkään ei auta, julista parvekkeelta.

Joskus tulee jäätyä kiinni ajatuksesta, että mitä ne muut ihmiset ajattelevat. Vapautan sinut tästä luulosta. Muut ihmiset ajattelevat 90 % ajasta vain itseään. Ohikulkija katsoo parvekkeelle ja ihmettelee: ”Mitähän toi tuolla parvekkeella? En tiedä, mutta mitähän piti tuoda kaupasta. Puoliso suuttuu, jos vie vääriä tavaroita…” Ja sitä paitsi häpeää hoidetaan nolostumalla.

Kokeile vaikka sellaista, että menet keskikaupungilla makaamaan jonkin kaupan eteen kymmeneksi sekunniksi, nouset ylös ja jatkat matkaa. Ei siihen keräänny ihmisiä päivittelemään, että mitähän tuo nyt tuossa teki. Ohikulkijat ajattelevat todennäköisesti, että hyvä että en astunut päälle.

Mikäli on pokkaa lukea peilin edessä itselleen lauseita, tulokset ovat hämmästyttäviä. Mitä enemmän aisteja saadaan mukaan ja mitä enemmän on tunnetta pelissä, sitä nopeammin ja tehokkaammin oppiminen tapahtuu.

Lue lisää:

Vaurastumisen työkalut osa 7: Korkoa korolle ja 72-sääntö

Vaurastumisen työkalut osa 8: Millaisia lainoja sinulla on?

Vaurastumisen työkalut osa 9: Lainojen vyörytys 

Edellisessä blogissa tarkastelimme erilaisia lainoja: hyviä lainoja, neutraaleja lainoja, huonoja lainoja ja erittäin huonoja lainoja.  Tässä kirjoituksessa kerron teille, miten pääsette huonoista lainoista eroon entistä nopeammin. Puhutaan lainojen vyörytyksestä.

Tee itsellesi taulukko neljästä sarakkeesta:

• Ensimmäiseen sarakkeeseen merkitään, kenelle olemme velkaa.
• Seuraavaan sarakkeeseen merkitään, paljonko olemme velkaa.
• Kolmanteen sarakkeeseen merkitään, millä summalla tuota lainaa tällä hetkellä lyhennetään.
• Neljänteen sarakkeeseen merkitään takaisinmaksuaika.

Kun tätä taulukkoa täyttää, eivät lainat välttämättä tule automaattisesti oikeaan järjestykseen.  Kun taulukko on valmis, kannattaa sen jälkeen tehdä kokonaan uusi, jossa lainat seuraavanlaisessa järjestyksessä: ylimmäksi merkitään se laina, jota lyhennetään eniten ja viimeiseksi se, jossa lainaa maksetaan takaisin pisimpään.

Esimerkissä on yksinkertaisuuden vuoksi jätetty korot pois. Varasuunnitelmassa oleva laskuri laskee kaiken oikein. Saman voi toki tehdä myös Excelillä. Periaatteen ymmärtäminen on tässä tärkeintä.

Tässä taulukossa lyhimmän maksuaikataulun laina laitetaan ylimmäksi.

Jostain otetaan avuksi hieman rahaa – vaikka rahan manageroimisessa läpikäydystä 10 % säästö- tai tuhlausbudjetista – jotta saadaan maksettua huonot lainat pois. Puristetaan vaikka jostain 100 euroa lisää, joka käytetään lainojen vyörytykseen.

Muualta säästetty 100 euroa lisätään ensimmäisen lainan kuukausierään.

Kun ylimmäinen laina on noin viiden kuukauden kuluttua maksettu pois, käytetään siitä vapautunut 200 euroa seuraavaan lainaan. MasterCardin laina on lyhentynyt 2000 eurosta 1500 euroon viiden kuukauden aikana.

Kun tämä seuraavana ollut laina on saatu maksettua, pyyhitään se ylitse ja siirretään ”vapaana” oleva 300 euroa viimeiselle lainalle. Hyppyhallin osamaksu on 100 euron kuukausilyhennyksellä pienentynyt tähän mennessä 10 kuukauden aikana 2000 eurosta 1000 euroon.

Yhtensä aikaa kuluu siis 5+5+5=15 kuukautta, kun ensimmäisessä taulukossa aikataulu oli 30 kk.

Monissa perheissä osamaksulainoja, luottokortteja jne. on helposti 20 000 euron edestä. Autoluottoja, remonttilainaa jne.

Luottokorttien ja osamaksujen korot ovat usein korkeat, jopa 20 %. Tämä on muuten jo toinen tapa saada sitä 20 % vuosituottoa. Kun vyörytys on suoritettu, käyttöön vapautuu 400€. Jos palautetaan 100 € kulutus ja säästö lokeroihin, josta sitä aluksi lainattiin, jää 300€ kuukaudessa sijoitettavaksi.

Lue lisää:

Vaurastumisen työkalut osa 6: Eurolla miljonääriksi kolmessa viikossa 

Vaurastumisen työkalut osa 7: Korkoa korolle ja 72-sääntö

Vaurastumisen työkalut osa 8: Millaisia lainoja sinulla on?

On olemassa neljänlaisia lainoja: hyviä lainoja, neutraaleja lainoja, huonoja lainoja ja erittäin huonoja lainoja.

Hyvä laina on esimerkiksi sijoitusasuntoon otettu laina. Joku muu maksaa lainaa pois vuokralla.

Neutraali laina kohdistuu monesti omaan asuntoon. Oman asunnon arvo nousee pikkuhiljaa inflaation mukana. Tällaisilla lainoilla on usein pitkä maksusuunnitelma ja kohtuullinen korko. Mitään ihmeellisiä joogaliikkeitä ei tuolloin kannata ruveta tekemään tuolle lainalle. Ei kannata esimerkiksi lähteä vyöryttämään.

Huonot lainat ovat esimerkiksi autoihin liittyvät osamaksut. Huonon lainan tästä tekee se, että maksuaikataulu on usein lyhyempi, korko on korkeampi ja arvo säilyy autossa todella huonosti. Joskus käy jopa niin, että auton arvo laskee nopeammin, kuin lainaa on lyhennetty. Jotta auto kelpaa myytäessä jollekulle, pitää tällöin antaa rahaa vielä vaihdossa ostajalle. Tällainen laina ei kuitenkaan vielä kuulu tuohon tosi huonojen lainojen joukkoon. Lainan vakuutena on sentään auto, jonka voi myydä vaikkakin arvo siis laskee.

Tosi huonot lainat ovat mm. luottokorttilainoja. Tällöinhän ostokset on tehty etukäteen, ja laskua maksetaan pikkuhiljaa. Lainan korko on korkea ja maksuaika lyhyt. Lainan antajakin tietää, ettei lainan vakuutena ole mitään kiinteätä, jonka voisi myydä pois, jos ei muuten pysty laskua maksamaan.

Plastic Fantastic – luottokortit kuriin

Mikäli muovikorttien kanssa on ongelmia tai niitä tulee ehkä käytettyä hieman holtittomasti, kannattaa toimia seuraavasti: 

1. Käy ostamassa pieni Pringles-purkki. Pieni riittää.
2. Kaada sipsit roskikseen – ne ovat epäterveellisiä.
3. Laita kaikki luottokorttisi purkkiin ja täytä purkki virtsalla.
4. Muovikansi kiinni ja koko systeemi pakastimeen.

On kulutus jäissä jonkin aikaa! 

Ohjeet ovat kieltämättä hieman brutaalit, mutta menetelmä on tarkkaan harkittu. Purkkia ei voi nimittäin oikein ottaa tiskipöydälle sulamaan, kun Hullujen Päivien katalogi seuraavan kerran kolahtaa postilaatikosta. Pahvinen putkilo vettyy ja hajoaa, jolloin neste leviää joka paikkaan. Purkkia ei voi myöskään pikasulattaa mikrossa, koska purkin pohja on peltiä.

Mutta vitsit sikseen…  Pohdi millaisia lainoja sinulla on tällä hetkellä ja kuinka paljon. Seuraavassa blogissa käymme läpi, miten huonoista lainoista voi päästä eroon lainoja vyöryttämällä.

Lue lisää:

Vaurastumisen työkalut osa 5: Rahan managerointi ja lapset 

Vaurastumisen työkalut osa 6: Eurolla miljonääriksi kolmessa viikossa 

Vaurastumisen työkalut osa 7: Korkoa korolle ja 72-sääntö

Onko 72–sääntö sinulle tuttu? Katsotaan sitä hieman tarkemmin. Tämän säännön on tarkoitus helpottaa hahmottamista, miten raha poikii lisää rahaa korkoa korolle -periaatteen mukaan. Eli mikä koron vaikutus on.

72 on mielenkiintoinen luku: jakamalla tuon luvun haluamallamme tuottoprosentilla, saamme vastaukseksi, montako vuotta kuluu varamme kaksinkertaistumiseen. 

Mikäli 72 jaetaan vaikkapa pankkitalletuksen normaalilla kahden prosentin vuosituotolla, kestää 36 vuotta kaksinkertaistaa varat.

Mikäli sijoitus tuottaa vaikkapa 6 %, esimerkiksi sijoitusasunnoilla tai yrityslainoilla, on yhtälö 72/6 = 12 vuotta.

Mikäli tuotto on 12 %, raha tuplaantuu 6 vuodessa.

Mikäli siis sijoitamme 1000 euroa, se muuttuu 2000 euroksi ensimmäisen laskutoimituksen 2 % vuosituotolla 36 vuodessa.

Mikäli tuottoprosentti on taas 6%, muuttuu 1 000 euroa 36 vuodessa 8 000 euroksi. Ensin siis 12 vuodessa 2 000 euroon ja seuraavan 12 vuoden aikana 4 000 euroon. Siitä sitten vielä seuraavan 12 vuoden aikana 8 000 euroon. Pysyitkö kärryillä?

Mikäli meillä on 12 % tuotto, ja sijoitettu raha on edelleen 1 000 euroa kasvamassa korkoa korolle, paljonko rahaa on 36 vuoden kuluttua?

Vastaus on 64 000 euroa.

Kun ruvetaan sijoittamaan vaikkapa eläkepäiviä varten tai johonkin muuhun tarpeeseen, mietitään monesti, että eipä sillä korolla niin paljon vaikutusta ole.

36 vuoden aikaperiodilla sillä on aika iso merkitys.

Esimerkki on toki matemaattinen. Tarkoitus on kuitenkin kertoa esimerkillä 72–säännön käyttöä. Tuolla säännöllä pystyy hahmottamaan aika tarkastikin, kuinka kauan milläkin korolla kestää, että raha tuplaantuu korkoa korolle -periaatteella.

Lue lisää:

Vaurastumisen työkalut osa 1: Miten omaa taloutta manageroidaan

Vaurastumisen työkalut osa 2: Maksa itsellesi ensin

Vaurastumisen työkalut osa 5: Rahan managerointi ja lapset 

Vaurastumisen työkalut osa 6: Eurolla miljonääriksi kolmessa viikossa 

Oletko kiinnostunut tietämään, miten miljonääriksi tullaan? Kukapa ei olisi. Olen näyttänyt blogissa aikaisemmin mallin, jolla saavutetaan miljoona 34 vuodessa.  Mikäli tämä tuntuu liian pitkältä ajalta, on minulla sinulle malli, jolla pääset tavoitteeseen noin kolmessa viikossa.

Alussa tarvitaan euron alkupääoma. Maanantaina mennessäsi töihin tai kouluun, käy matkalla ostamassa lähikaupasta eurolla banaaneja. Työpaikalla tai koulussa sitten myyt nuo banaanit kahdella eurolla ja kerrot samalla, että hintaan kuuluu tämä toimitus. Jos oikein ottaisit asiaksesi, niin uskoisitko pystyväsi tähän?

Seuraavana aamuna ostat kahdella eurolla banaaneja ja myyt ne neljällä eurolla samoille ihmisille ja muutamalle muullekin.

Keskiviikkona ostat neljällä eurolla banaaneja ja myyt ne kahdeksalla eurolla eteenpäin.

Kun näin jatkaa, sinulla on 21 päivän kuluttua miljoona euroa. Toki tämä edellyttää, että viimeisenä päivänä myy miljoonalla banaaneja.

Eli vaurastuminen tapahtuu viimeisinä päivinä ja melko äkkiä. Nimittäin viikon päästä on vasta 64 euroa kasassa, ja kahdenkin viikon päästä vasta hieman yli 8 000 euroa. Tarkalleen 8 192 euroa. Kolme päivää ennen tuon ajan päättymistä kasassa on vasta hieman yli 100 000 euroa (tarkalleen 131 072 euroa). Kolme viimeistä päivää ovatkin sitten aika harppauksia.

Verottajaa ei tässä vaiheessa vielä ole otettu huomioon, joten otetaanpa se mukaan esimerkkiin.

Jos tuosta 1 048 576 eurosta maksettaisiin esimerkiksi 30 prosentin vero, jäljelle jäisi 734 004 €, ja verotuloja kertyisi 314 572 €.

Useimmiten verottaja kuitenkin haluaa osansa heti. Tämä tarkoittaa sitä, että kun olet myynyt eurolla ostamasi banaanit kahdella eurolla, eli saanut euron tuottoa, haluaa verottaja siitä 30 %. Jäljelle jää 1,70 €, joka tuplataan. Taas verottaja haluaa 1,70€ tuotosta 30 % ja niin edelleen. Ero ei tässä näytä suurelta, mutta jo kolmessa viikossa se on merkittävä. 734 004 euron nettotulojen sijaan meillä onkin 40 642 €, ja verotuloja kertyi huimat 17 417 €.

Verot pitää aina maksaa. Jos niiden maksamisen ajankohtaan voi vaikuttaa omilla valinnoillaan, kannattaa olla tarkkana. Valinnoilla tässä tarkoitetaan, että sijoititko osakemarkkinoille suoraan vai rahaston kautta. Sijoititko rahastoihin, vai onko niiden ympärillä vakuutuskuori? Tehtiinkö tämä omissa vai firman nimissä?

Lue lisää:

Vaurastumisen työkalut osa 1: Miten omaa taloutta manageroidaan

Vaurastumisen työkalut osa 2: Maksa itsellesi ensin

Vaurastumisen työkalut osa 5: Rahan managerointi ja lapset 

Olemme käyneet blogisarjan aikaisemmissa osissa läpi rahan managerointia. Kertauksena – rahaa tulisi tuloista ohjata sijoituksiin, säästöön, kuluttamiseen, kiinteisiin kuluihin, henkilökohtaiseen kasvuun ja hyväntekeväisyyteen. On olemassa tietyt suhdeluvut, joilla rahaa pitäisi hallinnoida näihin laatikoihin ja voit lukea niistä lisää täältä. Entä miten rahan managerointia voi opettaa lapsille? Tässä blogissa esimerkki, miten rahasta voidaan keskustella kotona.

Jos viikkorahan korottamisesta tulee puhetta, ehdotan opettamaan lapsillenne edellä kuvatun rahan managerointimallin seuraavasti:

• Saat viikkorahaa 10 €.
• Sitä ennen olemme kuitenkin jo nimissäsi sijoittaneet 10 €/ kuukaudessa.
• Lisäksi säästöön tulevaisuuden varalle menee 10 €. Saat jatkossa itse pudottaa sen säästöpossuusi.
• Olemme myös hoitaneet kuukausittaiset kiinteät kulusi noin 55 €/kk.
• Kouluttamiseesi kuluu joka kuukausi noin 10 €.
• Lisäksi nimissäsi lahjoitetaan 5 € kuukaudessa hyväntekeväisyyteen.

Eli yhteenlaskettuna viikkorahasi on 100 € kuukaudessa, josta siis kioskille kulutettavaksi annamme jatkossakin 10 €.

100 € viikkorahalla kaveri on varmasti välitunnin kingi, vaikka euromäärä taskussa ei varsinaisesti muuttunut. Toivottavasti jatkon kannalta kuitenkin opittiin jotain arvokasta.

Lue lisää:

Vaurastumisen työkalut osa 1: Miten omaa taloutta manageroidaan

Vaurastumisen työkalut osa 2: Maksa itsellesi ensin

Vaurastumisen työkalut osa 3: Manageroinnin suhdeluvut

Vaurastumisen työkalut osa 4: Rahan managerointi parisuhteessa

Olemme käyneet blogisarjan aikaisemmissa osissa läpi rahan managerointia. Kertauksena – rahaa tulisi tuloista ohjata sijoituksiin, säästöön, kuluttamiseen, kiinteisiin kuluihin, henkilökohtaiseen kasvuun ja hyväntekeväisyyteen. On olemassa tietyt suhdeluvut, joilla rahaa pitäisi hallinnoida näihin laatikoihin ja voit lukea niistä lisää täältä. Entä miten rahaa manageroidaan silloin, kun elää parisuhteessa?

Kummallekin kannattaa avata omat tilit ja kortit kulutusta varten. Mikäli puolisoilla on eri suuruiset tulot, hallinnoidaan tuhlaamiseen varattua rahaa kummankin osalta erikseen. Muuten tilit voivat olla yhteiset.

Mikäli toinen puolisoista yrittää maksaa luottokorttilainoja pois ja toinen ostaa uusia vaatteita, syntyy kinaa raha-asioista. Kun kummallakin on oma tuhlaamistilinsä, johon toisella ei ole veto-oikeutta, kinaa ei synny. Molemmat saavat kuluttaa kuukausittain oman osansa, mutta eivät yhtään enempää.

Vaihtoehto 1: Puolisoiden tulot ovat 2000 € ja 3000 €. Näistä summista otetaan kummankin omalle tuhlaamistilille 10 % eli 200 € ja 300 €.

Vaihtoehto 2: Lasketaan tulot yhteen, eli 2000€+3000€=5000€ Otetaan tästä tuhlaamista varten 10 % ja jaetaan molempien kesken puoliksi, eli 250 € molemmille.

On valtavasti tärkeämpää oppia manageroimaan rahaa, kuin se minkä suuruinen summa tai prosenttiosuus on kyseessä. Mikäli naapurin Pena ei manageroi omaa 5000 euron kuukausiansiota, ja itselläsi on 2000 euron rahavirta, menet Penasta ohi todennäköisesti neljässä tai viidessä vuodessa.

Opettele manageroimaan rahaa ja keskustele pelisäännöistä puolisosi kanssa. Seuraavassa blogissa käymme läpi, miten rahan managerointia voi opettaa lapsille.

Lue lisää:

Vaurastumisen työkalut osa 1: Miten omaa taloutta manageroidaan

Vaurastumisen työkalut osa 2: Maksa itsellesi ensin

Vaurastumisen työkalut osa 3: Manageroinnin suhdeluvut

Kirjoitin Vaurastumisen työkalut -blogisarjan ensimmäisessä osassa rahan manageroimisen eri kategorioista. Jos et ole vielä lukenut tuota tekstiä, suosittelen sen lukemista ennen tätä kirjoitusta. Kerroin siinä nimittäin, mihin kaikkialle rahaa tulisi manageroida ja tässä tekstissä puhumme manageroimisen suhdeluvuista.

Kertauksena – rahaa tulisi tuloista ohjata sijoituksiin, säästöön, kuluttamiseen, kiinteisiin kuluihin, henkilökohtaiseen kasvuun ja hyväntekeväisyyteen. On olemassa tietyt suhdeluvut, joilla rahaa pitäisi hallinnoida näihin laatikoihin.

Suhdeluvut eivät ole kiveen hakattu. Tässä saa käyttää omaa järkeä. Alussa voi vaikka katsoa, kuinka paljon rahaa kuluu tällä hetkellä mihinkin laatikkoon. Tarkastellaan vaikkapa kulutusosion laatikoita.

Rahan manageroimisessa järjestys on tärkeä. Ensimmäinen lokero, eli SIJOITA, edustaa kymmentä prosenttia. Heti kun rahaa tulee tilille, otetaan siitä päältä pois 10 %, ennen kuin tehdään mitään muuta, ja sijoitetaan se. Sijoitetaan siis korkoa korolle -periaatteella eri omaisuuslajeihin sen mukaan, mikä itsestä parhaalta tuntuu. Älä jätä sijoittamiseen varattua rahaa sille tilille, jota normaalisti käytät pankkikorttisi kanssa. Muuten tuo 10 % häviää aina jonnekin.

Laita SÄÄSTÄ -laatikkoon samoin kymmen prosenttia. Tälle puskurille tarvitaan oma tili ja sille ei oteta käyttöön pankkikorttia. Säästä –laatikkoon kerätään ajan kanssa 2–6 kuukauden puskuri. Tuo raha voi olla kiinni myös arvometalleissa. Arvometallit ovat varsin hyvä suoja inflaatiota vastaan. Vuosisadan alussa unssin kultakolikolla on saanut miesten mittatilauspuvun, ja tänä päivänä sillä saa edelleen tuon puvun.

Seuraavaa neuvoa et varmaan usko, koska olet vaurastumisesta kiinnostunut. Tuhlaa kymmenen prosenttia. Matkanteon pitää säilyä mielenkiintoisena. Rahan täytyy virrata. Monilla on tässä ristiriita. Sijoittaminen ja säästäminen olisi järkevää, mutta se ei ole hauskaa. Tekisi mieli kuluttaa, mutta se ei ole järkevää. Manageroimalla ensimmäiset kaksi tulee tehtyä, ja kuluttaa voi hyvillä mielin sen 10 %. Tuhlaa–laatikolle on oma tilinsä ja pankkikorttinsa. Ei kuitenkaan luottokorttia. 

Kiinteät kulut ovat seuraava laatikko. Niiden osuus on 55 %. Tiedän, että monet peukaloivat tätä prosenttiosuutta. He ilmoittavat, että 70 % tai jopa 90 % kiinteisiin kuluihin. Erotan tässä kuitenkin kiinteiksi kuluiksi sellaiset kulut, joita tarvitset. Halut ovat tuhlaamislaatikossa.

Mikäli sinun pitää päästä työpaikalle, onnistuu se yleensä vaikkapa bussilla tai junalla. Vaihtoehtona voi olla henkilöauto. Tällöin puhutaan kiinteistä kuluista. Siinä vaiheessa, kun oma auto vaihtuu uuteen, ollaan aika vahvasti siellä halujen puolella.

Halujen ja tarpeiden erottaminen on tärkeää. Tarpeet ovat kiinteitä kuluja.

Kiinteitä kuluja on vaikkapa kaupasta ostettava ruoka, joka valmistetaan kotona. Mikäli käyt ulkona syömässä, menee se halujen puolelle, eli tuhlaamislaatikkoon. Mikäli kiinteisiin kuluihin kuluu yli 55 % tuloista, tarkoittaa se rumasti sanottuna sitä, että elät liian suurta elämää. Lifestyle määrää elämän. Mikäli näin haluaa tehdä, minun tehtäväni ei ole ottaa kantaa siihen. Omilla rahoillaan saa kukin tehdä mitä haluaa.

Kiinteät kulut –tilillä on oma pankkikorttinsa. Tähän käy mainiosti se tili ja kortti, jotka sinulla jo ovat olemassa ja jolle palkkasi tulee.

Opiskelu ja kasvu -laatikkoon laitetaan taas 10 %. Opiskelulle on oma tilinsä, ja jos käy ulkomailla seminaareissa ja valmennuksissa, saattaa olla perusteltua olla myös luottokortti. Muista kuitenkin, että ongelma ei ikinä ole kortissa. Se on aina kortin käyttäjässä.

Hyväntekeväisyyteen annetaan 5 %. Tämän voi laittaa vaikka suoraveloituksella kiinteiden kulujen tililtä. Omaa tiliä ei välttämättä tarvita.

Yhteensä tämä on sitten sata prosenttia.

Mitä lähemmäksi pääsee tätä kaavaa, sen parempi. Miksi? Tällä tavalla vauraat ihmiset manageroivat eli hallinnoivat omia rahojaan.

Käytännössähän tämä voisi tarkoittaa sitä, että jokaiselle kohdalle on oma tilinsä. Siis viisi tai kuusi kappaletta tilejä.

Lue lisää:

Vaurastumisen työkalut osa 1: Miten omaa taloutta manageroidaan

Vaurastumisen työkalut osa 2: Maksa itsellesi ensin

Oletko kuullut tai lukenut jostain, että itselle pitäisi maksaa ensin. Itse tutustuin tähän sääntöön vuosia sitten, mutta alkuun minulla meni noin kahdeksan vuotta, ennen kuin tajusin, mitä se oikein tarkoittaa.

Ajattelin pitkään niin, että kun yritykseeni tulee laskuja, niin maksan ensin itselleni palkan, ja sitten katsotaan, mihin rahat riittävät. Ei niin päin, että ensin maksetaan kaikki laskut, jonka jälkeen katsotaan, paljonko jäi. Ajatus oli siis, että itseään pitää arvostaa niin paljon, että maksaa itselleen ensin.

Lopulta kuitenkin oivalsin tuon lauseen todellisen merkityksen. Merkitys on siinä, että kun rahaa tulee tilille, ensin täytyy laittaa säästöön ja sijoituksiin, ja sen jälkeen vasta kuluttaa.   

Järjestys on tärkeä. Olet varmasti jossain vaiheessa ajatellut, että olisi sijoitettava ja säästettävä. Onko järjestys ollut sellainen, että sijoitan sitten, kun rahaa jää tilille? Onko kuitenkin käynyt niin, että kuun lopussa tilillä ei ole ollutkaan rahaa sijoittamiseen tai säästämiseen? Vai onko sinulla ollut sellainen ongelma, että kun kuun lopussa nettipankista on katsonut tilin saldoa, on tullut todettua, että onpa jäänyt paljon rahaa. Että mihinköhän tämän kanssa oikein joutuu? Tämä on varmaan harvinaisempi ongelma.

Lue lisää:

Vaurastumisen työkalut osa 1: Miten omaa taloutta manageroidaan